Poliisien urheiluharrastus alkaa
Helsinkiläiset poliisimiehet saivat aloitteen urheilun harrastamiseen Jim Johnssonilta, nyrkkeilyn raskaansarjan maailmanmestari Jack Johnssonin veljeltä ja harjoitusvastustajalta. Hän alkoi opettaa suomalaisille poliisimiehille voimailun alkeita.
Vuonna 1910 poliisimiehet päättivät perustaa oman urheiluseuran. Seuraavana vuonna venäläiset vallanpitäjät kuitenkin totesivat kaikki uudet yhteenliittymät heille poliittisesti vaarallisiksi, joten Poliisimiesten Urheiluklubikin joutui mustalle listalle ja se lakkautettiin.
Helsingin Poliisi-Voimailijat syntyy
Kun Suomi itsenäistyi, poliisimiehet yrittivät urheiluseuran perustamista uudelleen. Vuoden 1921 alussa perustettiin komitea, johon kuuluivat komisario Uronoja, tarkastuskonstaapelit Alanen ja Kara-aho sekä konstaapeli Korvenheimo. Komitean tehtävänä oli laatia säännöt urheiluseuralle. Esitys valmistui toukokuussa.
Toukokuun 3. vuonna 1921 kello 18.00 järjestettiin Helsingin poliisimaneesissa kokous, jossa komitean työn tulokset esiteltiin 50 läsnäolevalle poliisille. Kokouksen avasi komisario Uronoja ja hänet valittiin myös kokouksen puheenjohtajaksi. Sihteeriksi valittiin konstaapeli Korvenheimo. Komitean esitys hyväksyttiin pienin muutoksin urheiluseuran toimintasäännöiksi. Seuraan saivat liittyä jäseniksi kaikki poliisilaitoksen palveluksessa olevat henkilöt ja heidän 14 vuotta täyttäneet poikansa. Seuran nimeksi hyväksyttiin Helsingin Poliisi-Voimailijat. HPV on Suomen ensimmäinen poliisiurheiluseura.
Seuran perustamiskokouksessa valittiin Helsingin Poliisi-Voimailijain ensimmäiset toimihenkilöt. Seuran ylijohtajaksi valittiin poliisimestarin apulainen, voimistelunopettaja ja vänrikki, Kaarlo Soinio. Soiniolla oli vankka urheilutausta, mistä kertoo olympiaedustus sekä voimistelussa että jalkapallossa. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin komisario Yrjö Uronoja. Alkuvaikeuksien jälkeen luotiin seuran toiminnalle perusta, josta on ponnistanut monta urheilijaa maailman eliittiin. Urheiluseurana HPV on arvostettu sekä voimakas vaikuttaja.
Yleisurheilua, painia ja köydenvetoa
Alussa toiminnan painopiste suunnattiin yleisurheiluun ja painiin. Köydenveto oli suuressa suosiossa poliisimiesten keskuudessa ja siinä poliisit saavuttivat voittamattomien maineen. Seuran hallitus pyrki myös parantamaan poliisien voimistelutaitoa, koska se kehitti ryhdikkyyttä, ja sillä saatiin paljon poliisimiehiä liikkumaan. Missään urheilumuodossa ei ollut itsetarkoituksena pyrkiä huippusuorituksiin, vaan tärkeämpää oli mahdollisimman monen henkilön saaminen urheilun pariin. Aikomuksessa onnistuttiin, sillä ensimmäisen toimintavuoden lopussa seurassa oli jäseniä 242, ja nykyään heitä on kaikkiaan noin 2000.
Ensimmäinen vuosikymmen meni massaurheilulajien merkeissä, mutta toisella vuosikymmenellä tulivat mukaan myös kilpaurheilulajit. HPV alkoi kehittyä urheilun suurseuraksi. Poliisin palvelukseen tuli vähitellen myös huippu-urheilijoita, joten seura alkoi tukea urheilijoita, mikäli he osallistuivat kansallisiin ja kansainvälisiin kilpailuihin.
Seuraan liittyi nimekkäitä poliisiurheilijoita muista seuroista. Heistä mainittakoon aitajuoksija Bengt Sjöstedt, 5000 m huippujuoksija Lauri Lehtinen, estejuoksija Toivo Loukola sekä Pihlajamäen painiveljekset Kustaa, Paavo, Arvi ja Herman. Uusien jäsenten liittyminen HPV:n riveihin aiheutti muissa seuroissa aluksi kateutta, mutta poliisiseuran menestykseen totuttiin pian.
Vuonna 1932 hallituksessa tehtiin päätös, että seura osallistuu muiden pääkaupunkiseurojen kanssa kansallisten ja kansainvälisten kilpailujen järjestämiseen. Tällöin sai alkunsa järjestelykoneisto, jolla HPV on toteuttanut useita vaativia urheilukilpailuja vuosien varrella sekä yksinään että yhteistyössä.
Olympiaedustajia ja -mitalisteja
Yleisurheilussa oli useita suuria nimiä HPV:n alkutaipaleella. Heistä mainittakoon Los Angelesin 1932 olympiavoittaja 5000 metrillä, Lauri Lehtinen, 110 metrin maailmanennätysaituri Bengt Sjöstedt, Amsterdamin 1928 olympialaisten kultamitalimies estejuoksussa, Toivo Loukola sekä Berliinin 1936 olympialaisten hopeamitalisti 3000 metrin esteissä, Kalle Tuominen.
Edellä mainitut miehet olivat myös voittamassa HPV:lle yleisurheilussa kansallisesti arvostettua Kalevan Maljaa vuosina 1935, 1937 ja 1940. Yleisurheilun mahtivuodet jatkuivat aina 1970-luvun loppuun asti. Seura nousi 1950-luvulla Suomen Urheiluliiton luokitusjärjestelmässä valioluokkaan.
Kannattaa mainita myös Melbournen olympialaisissa 1956 hopealle sijoittunut Olavi Mannonen. Hänen lajinaan oli nykyaikainen 5-ottelu.
Voimistelunopettaja Eero Huotari tuli poliisilaitoksen urheiluohjaajaksi vuonna 1947 ja seuran puheenjohtajaksi 1949. Hänen ansiostaan yleisurheilu pysyi korkealla tasolla. Seuran mainetta ylläpitivät keihäänheittäjä Pauli Vesterinen, joka oli Lontoon olympiakisoissa 1948 neljäs, sekä kiekonheittäjä Arvo Huutoniemi osallistui samoihin kisoihin, muttei menestynyt. Korkeushyppääjistä menestyivät Keijo Ketola ja myöhemmin kilpailleet Martti Viitala sekä Eero Salminen. Heittoperinnettä jatkoivat ansiokkaasti kiekonheittokolmikko Jouko Montonen, Taisto Lampinen ja Juhani Tuomola.
Pauli Vesterinen jatkoi valmentamista ja hänen työnsä tuloksia olivat Kauko Koskelan ja Pekka Paltilan menestys. Paltila heitti keihästä Kalevan Kisoissa 1969 Pauli Nevalan ja Jorma Kinnusen jälkeen kolmanneksi tuloksella 80,48. Pekka Anger työnsi kuulaa 1960–70-luvun vaihteessa peräti 18,95.
Eino Oksanen Bostonin maratonin mestari
Juoksijoiden kunniakasta perinnettä HPV:ssä jatkoi Eino Oksanen 1950–60-luvulla. Hänen huomattavimmat saavutuksensa olivat 20 km maailmanennätys vuonna 1955 sekä Bostonin maratonin voitto vuosina 1959, 1961 ja 1962. Oksanen oli myös Tokion olympiajoukkueessa 1964 juoksemassa maratonia. Hänen sijoituksensa oli 13.
Painissa olympiakultaa Kustaa Pihlajamäelle 1936
Kustaa Pihlajamäki voitti olympiakultaa painissa Berliinissä 1936 sekä myös jo aiemmin Pariisin kisoissa 1924, jolloin hän vielä edusti Helsingin Kisa-Veikkoja. Jussi Salila voitti kreikkalais-roomalaisen painin raskaansarjan maailmanmestaruuden Helsingissä 1922 ja seuraavana vuonna Göteborgissa. Painin vaikuttavia tekijöitä oli myös 1920-luvulla olympiajoukkuetta valmentanut Armas Laitinen.
Mestaripainijoiden kausi päättyi 1940-lukuun. Piirinmestareita HPV:ssa oli 1950-luvulla useita. Heistä huomattavimmat olivat Viljo Havulehto ja Veikko Jussero. Mauno Tuominen oli 1960-luvulla painijoiden ykkösmies. Hän voitti kerran SM-kultaa ja sijoittui kahdesti hopealle sekä kerran pronssille. Lisäksi hän edusti Suomea maaotteluissa Ruotsia ja Viroa vastaan. Aarre Myllymäki sai 1960-luvulla kerran SM-pronssia. Tuominen ja Jussero kunnostautuivat myöhemmin myös painivalmentajina. Tuomisen lisäksi 1970-luvulla mainittavia poliisipainijoita olivat Antti Selin, Juhani Pitkäjärvi ja Esa Köyhäjoki. Paini on jäänyt HPV:ssä taka-alalle 1980- ja 1990-luvulla.
Hiihdossa olympiaedustajia
Poliisit ovat olleet kautta aikojen myös kovia hiihtäjiä. Ennen sotavuosia HPV:n hiihtäjät olivat hyviä piiritasolla, mutta kun hiihtojaoksen puheenjohtajaksi valittiin piirin parhaimmistoon kuuluva Kauko Nikkanen, alkoi hiihdon nousu kansalliselle huipulle 1950-luvulla. Hiihdon kovista nimistä mainittakoon Nikkasen lisäksi Eero Pekuri, Allan Laitinen, Ensio Nakari, Yrjö Marin, Tauno Ristolainen, Aulis Pitkä, Sakari Mannonen, Veikko Saari, Onni Pesonen ja Pauli Siitonen, joka oli jo vuonna 1968 Grenoblen olympiajoukkueessa. Siitosen huippuvuodet olivat 1970-luvulla, jolloin hän voitti monet kerrat Finlandia-hiihdon sekä Euroloppet- kokonaiskilpailun. Seuramme naishiihtoa edusti Marja Auroma Lake Placidin olympialaisissa 1980.
Suunnistuksen harrastaminen voimakasta 1950-luvulta lähtien Seuran toimintaohjelmaan otettiin 1949 suunnistus, josta on kehittynyt yksi vireimmistä urheilulajeista. Suunnistukseen uhrattu työ toi tuloksia jo vuonna 1958, kun Kimmo Lehtinen voitti Suomen mestaruuden ja oli parin vuoden kuluttua paras suomalainen suunnistaja Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa.
Seura nousi pian valioluokkaan valtakunnallisessa luokituksessa. Huippusuunnistajia seuran riveissä olivat Tauno Ristolainen, joka oli myöhemmin HPV:n suunnistusjaoksen johtajana 14 vuotta, sekä 1960–70-luvulla Allan Laitinen, Heikki Lahti, Mauri Aho, Pauli Siitonen, Veikko Saari, Aulis Kaartinen Jaakko Lamminmäki, Yrjö Nikkinen ja Ilmari Pyykkö.
Wilskman-viestin HPV on voittanut kahdesti, ja viestijoukkueen kantava voima oli nykyinen seuran kunniapuheenjohtaja Veikko Saari. Hän johti HPV:n lisäksi 1980-luvulla Helsingin piirin suunnistusjaosta.
Yleisurheilijat kahmivat arvokisamitaleita 1980-luvulla
Yleisurheilussa 1980-luvulla parhaimmistoa edusti kiekonheittäjä Marja-Leena Larpi, joka saavutti useita mitalisijoja SM-kisoissa. Vuonna 1981 hän sai tulokseksi tasan 62 metriä, joka oli hänen uransa pisin kilpailuheitto. Naiset pitivät valtikkaa myös juoksuradoilla, sillä Sirkku Karlsson, Maj-Leena Alenius ja hiihtäjänä paremmin tunnettu Marja Auroma voittivat vuonna 1984 joukkuemaastojuoksun Suomen mestaruuden.
Miesparhaimmistoa 1980-luvulla olivat lähinnä heittäjät. Moukarimies Martti Jantunen ylsi muutaman kerran Kalevan Kisoissa pistesijoille. Kuulantyöntäjät Pauli Huuskonen, Pentti Soukka ja Jari Pohjonen hallitsivat piirinkisoja. Jussi Koivuniemi heitti keihästä 71,54 metriä vuonna 1990 ja edusti HPV:tä myös SM-tasolla.
Kuulamörssäri Pauli Huuskonen saalisti useita mitaleja ikämiesten SM-kisoissa.
Voimailu kultakantaan 1980-luvulla
Siirryttäessä 1970-luvulta 1980- ja 1990-luvulle voimailun puolella siirryttiin kulta-aikaan, joka jatkuu vielä nykyäänkin. Vuonna 1977 seuraan liittyi Tapio Aho, joka oli olympiavalmennettava painonnostossa. Tapion parhaat saavutukset olivat SM-kulta vuonna 1983 ja SM-hopea 1986. Painonnostaja Jouko Kokkonen liittyi seuraan pari vuotta Ahon jälkeen. Hän saavutti myös useita mitaleita SM-tasolla. Joukon paras saavutus oli PE 206,0 kg sarjassa alle 110 kiloa. Markku Suokas saavutti myös kultaa SM-kisoissa vuonna 1985 edellisen vuoden hopean jatkeeksi. Muita merkittäviä tuloksia painonnostossa tekivät 1980-luvulla Ari Kangasvieri, Ari Taipale ja Olli-Pekka Akiala.
Voimanostaja Ahti Kokkonen liittyi seuraan vuonna 1982. Kokkosen parhaita saavutuksia olivat voimanoston Suomen mestaruus vuonna 1984 ja PM-hopea samana vuonna sekä useat mitalisijat SM-kisoissa. Toistaiseksi kovimmat tuloksensa Kokkonen on tehnyt 1990-luvulla.
Suunnistuksen parissa paljon harrastajia myös 1980- ja 1990-luvulla
Suunnistus on ollut HPV:n voimakkaita lajeja 1980-90-luvulla sekä siirryttäessä uudelle vuosituhannelle. Kaikkein terävin kärki puuttuu, mutta harrastajia on paljon, joten on odotettavaa, että myös suunnistajista nousee lajin huippuja. Jaoksen nimekkäimpiä rastinlöytäjiä 1980- sekä 1990-luvulla olivat ikinuoret Pauli Siitonen, Mauri Aho, Heikki Lahti, Matti Sippola, Ilmari Pyykkö ja Jaakko Lamminmäki. He voittivat SM-kisamitaleita ja olivat piiritasolla lähes lyömättömiä.
HPV:n suunnistajat ovat osallistuneet vuosittain Jukolan viestiin, mutta kärkisijoille ei vielä ole ylletty. Toivoa ei silti ole menetetty. Harrastajamäärän mukaan arvioituna suunnistus on ollut HPV:n ykköslaji.
Yleisurheilu hiipuu, miten käy hiihdon
Uudelle vuosituhannelle tultaessa yleisurheilun saavutukset kuihtuivat seuran alkuvuosikymmenistä, ja jaoksessa piti pohtia, mistä saada menestyviä urheilijoita seuraa edustamaan. Saman ongelman edessä paini myös hiihtojaos, sillä viimeaikaiset saavutukset eivät ole yltäneet aivan samalle tasolle kuin menneinä mahtiseuran päivinä.
Parivaljakko Pauli Siitonen ja Alpo Virtanen pitivät Finlandia- ja Euroloppet-hiihdossa hyvin seuran mainetta yllä, mutta heidänkin kohdallaan alkoi aika ajaa ohi tultaessa 1990-luvulle. Nuorempi polvi alkoi tulla voimakkaasti myös pitkien matkojen hiihtoon mukaan.
Marja Auroma jatkoi naishiihdon menestystä aina vuosikymmenen puoliväliin, jolloin hän siirtyi Vantaan Hiihtoseuraan. Auroman lähtö oli HPV:lle menetys. Muihin pääkaupunkiseudun seuroihin siirtyivät samoihin aikoihin myös Alpo Virtanen, Lauri Virtanen ja Petri Ikävalko.
Piiritason kärjessä sivakoivat seuraavat nuoret hiihtäjät 1980-luvun alkupuoliskolla: Juha Hietala, Markku Leppänen, Petri Heinonen, Mikko Mäkelä ja Sami Kerälä. Veikko Silventoinen, Paula Aho ja Mauri Aho jaksoivat kuitenkin töitä tehdä hiihdon parissa, jotta HPV:ssä olisi myös tulevaisuudessa menestyviä hiihtäjiä.
Hiihdossa veteraanien MM-mitaleita
Arja Ahti on ollut hiihdon kärkinimiä 1990-luvlulta alkaen. Hän on kahminut useita veteraanihiihtojen MM-mitaleita. Myös Mauri Aho on menestynyt hiihdossa hyvin. Useina vuosina peräkkäin hän on ollut veteraanien SM-kisoista mitalisijalla. Molemmat on palkittu viime vuosina seuran parhaan urheilijan palkinnolla. Hiihdon veteraanimestareita ovat myös Jaakko Lamminmäki, Pauli Siitonen ja Ilmari Pyykkö.
Voimailu maailman kärkeä HPV:ssä 1990-luvulla
Ahti Kokkonen osallistui 1990-luvun alussa penkkipunnerruksen MM-kilpailuun. Sijoitus oli neljäs, mutta vuosikymmenen lopulla hänen saaliinaan oli kaksi MM-hopeaa ja pronssia, kaksi pronssia penkin EM-kisoista, PM- ja SM-mitaleita, EE 261 kiloa penkillä sekä SE-tuloksia kahdessa sarjassa. Voimanostoon syntyi tulos 867,5 kiloa vuonna 1997. Sitten selkävaivat pakottivat Kokkosen lopettamaan voimailu-uransa. Hän jatkoi kuitenkin toimintaansa HPV:ssä voimailujaoksen puheenjohtajana ja seuran johtokunnan jäsenenä sekä Poliisi–Voimailija-lehden päätoimittajana. Kokkonen palasi penkkipunnerruksen pariin vuonna 2004.
Lastentarhanopettaja Helena Koponen liittyi seuraan 1990-luvun puolivälissä. Hän voitti penkin MM- ja EM-kisoissa pronssia sekä oli useana vuonna Suomen mestari voimanostossa ja penkkipunnerruksessa. Myös Koposelle tuli selkä vaivoja, jotka estivät urheilun jatkamisen vuonna 1999.
Sairaanhoitaja Leila Hiltunen liittyi seuraan 1990-luvun puolivälissä ja nappasi seurassa ollessaan penkkipunnerruksen EM-kisoissa pronssia. Lapsen syntymän ja selkäsairauksien takia luopui hyvin alkaneesta nostourasta.
Fazerilla työskentelevä Irmeli Vaulakorpi on menestynyt hyvin. Hän on ollut voimanostossa maan ykkösnaisia ja saanut myös useita mitaleita veteraanien PM-, EM- ja MM-kisoissa.
Ylivartija Pasilan sumpulta, Timo Kohtamäki, nosti useita vuosia lähellä kansallista huippua. Pronssimitali voimanoston SM-kisoissa oli Kohtamäen kovin saavutus. Hän on ollut voimanostajana poliisien parhaimmistoa.
Voimailujaokseen liittyivät 1990-luvulla Åke Koponen ja Arto Hannolin. Heistä tuli seuran kantavia voimia niin puuhamiehinä kuin urheilijoina. Hannolin on saalistanut penkkipunnerruksen PM-kisoista kaksi mitalia. Veteraanien EM-kisoissa hänen paras sijoituksensa on ollut neljäs. Sirpa Kokkonen on menestynyt hyvin sekä kansallisilla että kansainvälisillä lavoilla. Hän on saanut penkkipunnerruksessa PM-kultaa ja hopeaa sekä voittanut naisten penkin SM-kultaa sekä muita mitaleita. Veteraanien kisoissa hän on napannut voimanoston kultaa vuonna 2001 ja penkkipunnerruksen hopeaa sekä ollut neljäntenä veteraanien penkin MM-kisoissa.
Pertti Heinonen oli vahva vaikuttaja HPV:n voimailujaoksessa ja seuran muussa toiminnassa jo 1970 luvulta lähtien. Pertti jäi eläkkeelle vuosituhannen vaihteessa ja lopetti seuran puheenjohtajana. Voimailujaoksen jäsenenä hän toimi vuoden 2004 loppuun. Pertin kädenjälki näkyy edelleen voimailijoiden menestyksenä. Puheenjohtajana toimiessaan hän loi seuran toiminnalle vakaan taloudellisen pohjan.
Poliisi-Voimailija–lehti perustettiin 1996
Seuran jäsenlehti perustettiin 75-juhlavuoden kunniaksi. Lehden ilmoitusmyynnistä ja taitosta on vastannut Mainostoimisto Wilska. Yhteistyö seuran ja mainostoimiston välillä on sujunut mallikkaasti ja hyvin tuloksin. Lehden kirjoitukset ja materiaalin kasaaminen on tehty talkoovoimin seuran jäsenten tuella. Lehti on osoittautunut erittäin tarpeelliseksi seuran toiminnan tiedottajana ja tärkeäksi osaksi seuran talouden ylläpidossa. Lehti on myös antanut esimerkiksi huume- ja dopingvalistusta.
Päätoimittajana vuoteen 2004 toimi Ahti Kokkonen. Nykyinen päätoimittaja on Ari Taipale.
HPV:llä vahva maine kisojen järjestäjänä
HPV on osallistunut vuosittain monien kilpailujen järjestelytehtäviin. Niistä merkittävimpänä voidaan pitää Helsinki City Marathonia, jonka järjestelyihin ovat osallistuneet myös Helsingin Kisa-Veikot ja Viipurin Urheilijat. HCM on ollut yksi HPV:n tärkeimmistä tulonlähteistä. Siksi seuran jäsenet ovat osallistuneet kisatalkoisiin aktiivisesti ja hoitaneet osuutensa todella hyvin.
Voimailujaos järjesti penkkipunnerruksen SM-kisat vuosina 1991 ja 2001 oman juhlavuotensa kunniaksi. Voimanoston SM-kisat toteutettiin yhteistyössä Tikkurilan Kajastuksen kanssa vuonna 2003.
Historiasta pieni palanen
Tässä oli HPV:n historiaa 80 vuoden ajalta. Tietoja on poimittu HPV:n julkaisuista tältä ajalta. Siitä saa kuvan seuran ja sen jäsenten toiminnasta eri vuosikymmeninä. Monet urheilutapahtumat ovat esitetty lyhyesti ja monta tärkeää tapahtumaa sekä nimeä on jäänyt mainitsematta. Seuran historiasta huomaa, että seurassa on ollut, ja varmasti on jatkossakin, monia suuria urheilijoita. HPV on urheiluseurana arvostettu muiden seurojen keskuudessa.
Seurassa on ollut sen perustamisesta lähtien useita henkilöitä, jotka ovat kovalla ja pyyteettömällä työllään pitäneet seuran kunniaa ja urheilullisia tavoitteita korkealla sekä hoitaneet seuran taloutta niin hyvin, että mittavat urheilusaavutukset ovat olleet mahdollisia.